Kolme paivaa toita takana - vahintaankin mielenkiintoisia kaikki. On tullut todistettua, etta lapset ovat aivan ihania ja vastaanottavia, ja kulttuurieroista huolimatta tulevat kylla hyvin meidan kanssa toimeen. Toisaalta Msamariassa on ollut luottamuspulaa ja yksi tyontekijoista sanoi juuri itsensa irti meidan ekana tyopaivana - haistatti itse bossille pitkat ja valitti siita kuinka paikan pitajat vievat lapsilta rahaa. Tuli tosi surullinen olo lasten puolesta, ja toisaalta, kun ainoa lapsista valittava ja heidan asemaansa puolustava vakiotyontekija lahti pois, jai meille vapaaehtoisille ehka enemman humanitaarista vastuuta.
Suomessa ala-asteella jokaiselle oppilaalle jaetaan kynat ja kumit. Jos ei kyna havia tai muuten vaan hajoa, se on mukava katkaista pulpetin kannen valissa tai jotain muuta fiksua. Kumista on mukava tehda pienempia paloja ja heitella niilla luokkatovereita. Opetus on pakkopullaa, ja koulussa on tylsaa. Paitsi valkalla ja ruokailussa. Taalla lapset ovat aivan innoissaan kun saavat laskea matikkaa tai kirjoittaa tai piirtaa. Ja ne arvostaa sita kun joku opettaa niita, ovat aivan innoissaan. Suurin osa penskoista on koulussa, mutta muutamat odottavat viela sponsorirahoja tai koulupukuja. Aika monilla lapsista on selvia hahmottamisongelmia numeroiden kirjoittamisessa yms.. Haastetta piisaa. Koettiin aika hirvea elamys Aleksin kanssa ekana tyopaivana, kun erehdyttiin kohteliaisuussyista maistamaan Ugalia, eli maissipuuroa, ja sen kera jotain papukastiketta. Ruokahaluja ei lisannyt myoskaan huonot hygieniaolosuhteet - lapset kun eivat oikein kasienpesusta piittaa. Katujen kasvateilla muutenkin aika erikoinen kasitys terveydesta ja muutenkin elamasta. Mut mielenkiintoista on! Kaupunkikin alkaa tuntua jo kodilta.
Ja Laura: taalla on sulle kuplavolkkareita ja hippibusseja! Tykkaisit varmasti.
Hajotkaa lumeen ja pakkaseen! Ootte rakkaita. <3
JuJu (jungle-juanes)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti